Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, joka perustuu pääosin kognitiivisen, oppimis- ja sosiaalipsykologian teoriaan ja tutkimukseen. Terapiassa painotetaan yksilön vuorovaikutusta ympäristön kanssa nykyhetkessä. Se on tavoitteellista ja jäsenneltyä ja se perustuu aktiiviseen yhteistyöhön.

Inhimillinen käyttäytyminen on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluu ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Ihmistä hoidetaan kokonaisuutena huomioiden tämä vuorovaikutus sekä yksilölliset elämäkokemukset ja historia.

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa tarkastellaan asiakkaan käyttäytymistä ja menettelytapoja tilanteissa, joissa hän ratkaisee ongelmia ja arjen pulmia. Terapian tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan sellaisia elämäntaitoja ja uusia käyttäytymismalleja, jotka lisäävät elämänlaatua ja kykyä selviytyä. Asiakas ja terapeutti määrittelevät yhdessä tavoitteet, joihin terapiassa pyritään.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on usein parantaa ihmisten itsehallintaa ja -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja.

Tämä voi sisältää esimerksiksi

  • uusien toimintatapojen omaksumista (toimiminen luottaen paremmin omaan itseen)
  • uusien tunteensäätelytapojen oppimista (eläminen ilman jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa tai masennusta)
  • uusien ajattelutapojen omaksumista (myönteinen suhtautuminen omaan itseen ja muihin ihmisiin) tai
  • terveysriskien ja sairauksien hoitotapojen omaksumista ja hallintaa (mm. kipujen vähentäminen)

Lapsilla ja nuorilla käytetään ikä- ja kehitystasoon sovellettuina samoja kognitiivisen käyttäytymisterapian yleisiä lähestymis- ja työtapoja kuin aikuisilla.

Kehityspsykologinen tieto eri ikävaiheiden taito-odotuksista ja mielensisäisen prosessoinnin luonteesta otetaan huomioon terapiaa toteutettaessa.

Terapian suunnittelun ja kohdentamisen sekä työtapojen valinnan perustana käytetään käsitteellistämistä eli ongelmien laaja-alaista arvioimista. Arvioinnin kohteena ovat ainakin;

  • lapsen ongelmat ja vahvuudet
  • ympäristön vaikutus lapsen toimintaan.

Alle kouluikäisten terapiamenetelmänä käytetään usein leikkiä, kouluikäisillä ja nuorilla voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin aikuisilla sovellettuna lapsen tai nuoren kehitystasoon. Usein hyödynnetään lapsille ja nuorille tuttuja välineitä, kuten kielellisessä työskentelyssä sarjakuvia tai puhekuplia.

Menetelmiä ovat esimerkiksi

  • ajatusten, toiminnan ja tunteiden tarkkailu ja arviointi
  • käytännön kokeet: odotusten ja oletusten testaaminen
  • kotitehtävät
  • uusien taitojen ja käyttäytymismallien opettelu
  • positiivisen muutoksen vahvistaminen esim. palkkioilla.

Terapiassa erityisesti lapsen tai nuoren ja terapeutin välinen yhteistyösuhde on tärkeä. Lapsen lähiaikuiset, perhe, otetaan aina mukaan terapiaprosessiin.

Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna terapiamuotona. Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu parhaiksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi.

Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi ovat esim. ahdistuneisuus-, pelko- ja masennusongelmat, syömis- ja unihäiriöt, seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat, huono itseluottamus, väärinkäyttöongelmat, skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä oppimisvaikeudet, lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.

Ajankohtaista


Työelämäpalvelut
04.07.2014
Kesäloma
Lue lisää
Työelämäpalvelut
01.04.2014
Nukutko hyvin? Uniwirepäivä työyhteisöille
Lue lisää
Työelämäpalvelut
25.03.2014
Työnohjausta Savossa
Lue lisää
Yksilö- ja perhepalvelut
24.02.2014
MIM jatkokoulutus:MIM-vuorovaikutuksen havainnointi sijaislasten perheiden kanssa työskenneltäessä
Lue lisää

Tilaa uutiskirje