Olemme nyt osa Coronariaa. Tutustu muihin palveluihimme tästä.
Asiakaspalvelu
010 271 2930

Muistatko ajatella elämänlaatuasi?

Aamulla suihkussa en muistanut olinko jo laittanut hiuksiin hoitoainetta vai en, varmuuden vuoksi laitoin uudelleen. Töihin tultuani työkaveri tuli tervehtimään ja kertomaan kuulumisia samalla, kun purin tavaroitani. Hetken päästä totesin, että kännykkä on jäänyt kotiin, mihin työkaveri huomautti, että laitoit sen juuri tuonne ikkunalle lataukseen.  Korillinen sanomalehtiä on matkustanut autoni takakontissa viikon, kun en koskaan muista vielä niitä paperinkeräyspisteeseen.

Dementianko ensioireitako? Voi ollakin, mutta toistaiseksi pidän itseäni vielä tavallisena viisikymppisenä, jonka sinänsä toimivat aivosolut eivät aina riitä vastaamaan arkielämän vaatimuksiin. Enkä ole ainut, jolla muisti tai keskittymiskyky pätkii.

Neuropsykologin vastaanotolle tulee ihmisiä, joiden muistista tai ylipäätään työkyvystä ovat huolissaan he itse tai vähintään omainen tai esimies. Dementian pelosta puhutaan usein vitsinä, mutta sen mahdollisuus oikeastikin pelottaa. Useimmiten kuitenkin todetaan, ettei unohtelujen ja asioiden sekoittumisen taustalla olekaan muistivaikeus, vaan psyykkinen ylikuormittuminen, joka heikentää keskittymiskykyä eikä jätä riittävästi voimavaroja painaa asioita mieleen.

Ylikuormittuminen taas usein liittyy työpaineisiin, muihin elämän stressitekijöihin ja mielialapulmiin. Itsensä hoitaminen ja ajatteleminen on jäänyt vähälle.

Tällöin lääkkeenä muistivaikeuksiin onkin tablettien sijaan sen pohtiminen, miten kuormitusta vähennetään ja ennen kaikkea: miten pääsen paremmin kosketuksiin sen kanssa, mitä oikeasti tarvitsen ja haluan. Ei ole helppo tehtävä, töitä ei voi vähentää potkujen pelossa, kotona asiat ei hoidu, jos en minä hoida kaikkea, eikä muutos ole ennenkään onnistunut. Vastikään luin Oskari Saaren toimittaman kirjan Voittamisen anatomia, joka kertoo lääkäri Aki Hintsan elämäntarinan ja hänen hyvinvointimallinsa, jolla kuka tahansa voi parantaa elämänlaatuaan. Hintsa nimittää malliaan coreksi. 

Mallin mukaan hyvinvointi koostuu kuudesta osa-alueesta: yleinen terveys, biomekaniikka (toimiiko keho ja erityisesti sen tukirakenteet ja nivelet kuten pitäisi), fyysinen aktiivisuus, ravinto, lepo ja henkinen energia.

”Hyvinvointi ei ole osiensa summa vaan tulo. Se on kuin kuudesta osasta koottu pyörä: jos yksi osa pettää, ei pyörä enää pyöri kunnolla.”

Olin vaikuttunut, vaikka Hintsan mallin osa-alueet eivät sinänsä ole mitään uutta. Helposti vain unohdamme perusasioiden merkityksen ja luulemme jaksavamme muutaman tunnin yöunilla tai olematta fyysisesti aktiivinen. Oman hyvinvoinnin tarkastelu voi johtaa muutoksiin, joiden myötä voi keskittyä oman elämänlaadun kannalta olennaisiin asioihin. Tämän seurauksena taas voi ylikuormittuminen ja stressitekijät vähentyä ja muisti parantua.

Ainakin minä muistin viimeksi viedä ne lehdet keräykseen.