Tukea kaveritaitojen opetteluun

Koulukiusaaminen ja kaveripulmat

Koulukiusaamisella on monet kasvot. Se voi olla tönimistä, lyömistä, haukkumista, pilkkaamista, sulkemista pois seurasta, tavaroiden piilottelua tai selän takana puhumista. Kiusaaminen on tarkoituksellista ja jatkuvaa pahan mielen aiheuttamista toiselle.

Usein kiusaamisen kohteeksi joutunut lapsi alkaa eristäytyä muista ikäisistään. Jo pelkkä kiusatuksi tulemisen pelko voi heikentää oppilaiden viihtymistä koulussa.

Monesti kiusaajan motivaationa toimii yksinkertaisesti näyttämisen tarve. Sivustaseuraajille kyse voi olla ajanvietteestä. Kun kiusaamista pyritään vähentämään, pitäisikin kiinnittää huomiota koko ryhmään. Kiusaaminen loppuu, kun yhä useampi asettuu kiusatun puolelle.

Useimmilla lapsilla on kavereita, joiden kanssa he viettävät aikaa, leikkivät, pelaavat ja puhuvat tärkeistä asioista. Kuitenkin noin joka kymmenes alakouluikäinen kokee olevansa ilman ystäviä. Yksinäisyys vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja voi uhata kehitystä. Lapsen yksinäisyys saattaa olla ensimmäinen oire vakavammasta masennuksesta tai ahdistuksesta.

Kaveritaitoja opitaan vertaissuhteissa, ja jokainen voi harjoitella niitä. Sosiaalisuus ja ulospäin suuntautuneisuus ovat sen sijaan temperamenttipiirteitä. On tärkeää arvostaa kaikenlaisia lapsia: ujoja ei pidä jättää syrjään.

Vanhemmat ja lapsi voivat joskus tarvita asiantuntevaa ja neutraalia tukea sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Lapsen on mahdollista harjoitella vastoinkäymisistä toipumista ja kehittää psyykkistä joustavuuttaan. Vanhemmat saattavat tarvita apua lapsen tukemisessa ja omien tunteidensa työstämisessä. Näin myös yhteistyö päivähoidon tai koulun kanssa helpottuu.