Olemme nyt osa Coronariaa. Tutustu muihin palveluihimme tästä.
Asiakaspalvelu
010 271 2930 tietotaito@coronaria.fi

Millainen on uusi normaali? Kestänkö muutoksessa mukana?

Työnohjaus vahvistaa osaamista, ammatti-identiteettiä ja lisää työn hallinnan tunnetta.

Nopeat muutokset globaalilla ja kansallisella tasolla lisäävät omalta osaltaan dynaamisuutta myös työelämässä. Entiseen normaaliin ei ole enää paluuta. Mutta millainen on uusi normaali? Kestänkö muutoksessa? Entä tiimini? Näin asioita miettii moni johtaja, asiantuntija, asiakastyössä oleva ja kuka tahansa meistä.  

Muutokset ympärillämme, organisaatiossa, tiimissä sekä jokaisen yksityisessä elämässä saattavat hetkellisesti kuormittaa meitä siten, että meiltä häviää työssä hallinnan tunne. Työ alkaa tuntua raskaalta, motivaatio, into, luovuus ja tuottavuus laskevat. Työ tuntuu kerrassaan vastenmieliseltä ja syntyy tunne, että minulla on pelkästään ongelmia ratkottavana. Riittävän pitkään jatkunut ylikuormitus voi myös sairastuttaa ihmistä fyysisesti. 

Työnohjaus on hyvä työväline käydä työssä olevaa haasteellista tilannetta läpi koulutetun työnohjaajan avulla. Mitä ihmettä työnohjaus sitten oikein on? Terapiaa vai konsultaatiota? Työnohjaus ei ole terapiaa eikä konsultaatiota, vaikka niitä piirteitä hetkittäin työnohjauksessa saattaa ollakin. 

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Se on myös vuorovaikutteista, jossa sekä työnohjaaja ja ohjattava oppivat. Työnohjaus liittyy työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin. Ensimmäisessä tapaamiskerrassa ohjaaja ja ohjattava sopivat tavoitteet työnohjaukselle, pelisäännöt, tapaamistiheyden sekä tapaamistavan. Tänä päivänä työnohjausta tehdään paljon myös etätyönä (esim. Teamsia tai Zoomia hyödyntäen) ja se on erinomainen asia, koska etätapaamisella helpotetaan ihmisten ajankäyttöä ja etätapaaminen on myös ekologinen teko. Kolmen ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen huomataan viimeistään, soveltuuko työnohjaaja ohjattavalle. Ohjaavassa työssä on ensiarvoisen tärkeää, että kumpikin osapuoli sitoutuvat ohjaukseen. Työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus, ja velvollisuus on olla ohjattavan tukena.

Ohjaaja huolehtii, että ohjaustilanteissa puhutaan oleellisista asioista ja tehdään säännöllisesti arviointeja ohjattavan kehityksestä. Lähtökohtana ohjaukselle on se, että se on vapaehtoista ja prioriteeteissa tärkeimpinä asioina ovat ohjattavan työ, työn haasteet sekä vaikeat tilanteet.  

Työohjauksessa saadaan myös paljon eväitä omaan elämään kokonaisuudessaan. Toimintatapana se on erittäin tuloksellista edellytyksenä, että ohjaaja ja ohjattava ovat avoimia toisilleen. Avoimilla kysymyksillä ja erilaisilla tehtävillä saadaan moniulotteisia näkökantoja työhön, itseen ja suhtautumista asioihin ja tilanteisiin. On hyvä tiedostaa, että ne asiat, joita vahvistamme itsessämme vahvistuvat meissä ja menevät käytäntöön. Yksilötasolla oma suhteutuminen muuttuvaan tilanteeseen on merkittävä lopputuloksen kannalta. Alla tarina, jota käytän valmennuksissa ja työnohjaustilanteissa. 

”Kaksi intiaania istui nuotiolla illalla ja toinen intiaaneista sanoi: ”Sisälläni on kaksi koiraa. Toinen koira sanoo, että selviän, toinen koira sanoo, että en selviä.” 

Intiaanit kävivät nukkumaan. Aamulla intiaani kysyi toiselta: ”Kumpi koirista voitti?” Toinen vastasi: ”Se koira, jota minä ruokin.” 

Kumpaa koiraa sinä ruokit?

Liisa Porento
asiakkuuspäällikkö, työelämäkehittäjä, YAMK Insinööri (teknologiaosaamisen johtaminen), HHJ
Esittely →

Liisa Porento